Elokuussa 2018 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kartutti ansiolistaansa jälleen uudella kyseenalaisella lakimuutoksella. Trumpin hallinto nimittäin lievensi lainsäädäntöä, joka rajoittaa terveydelle hengenvaarallisen asbestin käyttämistä rakennusteollisuudessa. Vaikka ylivoimainen enemmistö kehittyneistä valtioista on kieltänyt asbestin käytön kokonaan, Yhdysvalloissa täydellistä käyttökieltoa ei ole ollut, ja elokuussa maan ympäristönsuojeluvirasto EPA:n päätöksellä Yhdysvalloissa tuli jälleen mahdolliseksi käyttää asbestia periaatteessa minkä tahansa rakennusmateriaalin valmistuksessa, ainoan poikkeuksena sementti.

Syy Trumpin ajamalle lakimuutokselle näyttäisi olevan se, että Yhdysvaltain 45. presidentti ilmeisesti uskoo salaliittoteoriaan, jonka mukaan väitteet asbestin terveyshaitoista ovat täyttä puppua. Tai sitten syytä voi etsiä myös presidentin Venäjän kytköksistä; Trumpin päätöksestä oltiin nimittäin varsin mielissään Venäjällä, joka on maailman merkittävin asbestin tuottajamaa ja siten Yhdysvaltojen hyvinkin potentiaalinen kauppakumppani asbestin suhteen. Venäläinen asbestintuottajayritys Uralasbest alkoi Trumpin päätöksen julkistamisen jälkeen markkinoida asbestipaalejaan Trumpin naamalla varustetulla leimalla, joka mainostaa tuotteella olevan USA:n presidentin hyväksyntä.

Asbesti – tehokasta mutta tappavaa

Mitä tavaraa pahamainen asbesti oikeastaan on?  Kyseessä on kuitumainen silikaattimineraali, jota on sen monien rakennustekniseltä kannalta erinomaisten ominaisuuksien (mm. tulenkestävyys) takia käytetty laajasti rakennusteollisuudessa, etupäässä eristeenä ja sidosaineena. Eri asbestimineraaleja on itse asiassa useita, ja ne ovat luonnossa esiintyviä (asbestia on runsaasti Suomenkin kallioperässä).

Asbestikuidut jäävät keuhkoihin ja sairastuttavat hitaasti

Asbestikuitujen molekyylirakenteella on hyvien ominaisuuksien lisäksi kuitenkin myös yksi iso huono puoli: asbesti on voimakkaasti karsinogeenista, sillä elimistöön kerran päätyneet asbestikuidut eivät periaatteessa poistu sieltä koskaan. Ihmisen elimistöön asbestia päätyy pääasiassa hengityksen mukana:  hienojakoinen asbestipöly, jota irtoaa asbestia sisältävistä materiaaleista, voi leijailla ilmassa pitkiä aikoja eikä ihminen valitettavasti kykene havaitsemaan sitä aistinvaraisesti.

Kuten karsinogeenien kohdalla yleensäkin, terveyshaitat – keuhkosyöpä ja muut keuhkojen sairaudet – ilmenevät vasta vuosien päästä asbestille altistumisesta. Terveyden vaarantavaan altistumiseen sen sijaan voi riittää lyhytkin oleskelu asbestipölyä sisältävissä tilassa ilman riittäviä suojavarusteita. Pahimmassa vaarassa ovat luonnollisesti henkilöt, jotka työskentelevät toistuvasti asbestia sisältävien materiaalien parissa.

Asbesti Suomessa

Suomessa asbestin käyttäminen on ollut kokonaan kiellettyä vuodesta 1994 asti. Sitä edeltävinä vuosikymmeniä asbestia kuitenkin käytettiin maamme rakennusteollisuudessa runsaasti, ja pitkän aikaa myös tuotettiinkin Suomessa. Tästä johtuen Suomen vanhemmasta rakennuskannasta hyvin suuressa osassa lymyilee asbestia ainakin jossakin muodossa, sillä käyttökohteita aineelle on ollut lukemattomia, talojen lattiasta kattoon.

Asbestilaki velvoittaa tekemään asbestikartoituksen

Suomen vuonna 2016 tiukennetun asbestilain mukaan kodit, jotka on rakennettu ennen asbestin käytön täyskieltoa, on kartoitettava asbestin varalta ennen purkutöitä tai purkutöitä sisältävään remonttiin ryhtymistä. Purkutöiksi lasketaan kaikki pintoja rikkovat toimenpiteet, esimerkiksi vanhan tapetin hiominen.

Asbestikartoitus

Asbestikartoitus on monelle remonttia suunnittelevalle yllättävä, epämieluisa ylimääräinen kuluerä. Kustannusten lisäksi kartoitusvaatimus kasvattaa myös remontin kestoa, sillä varsinaiseen remonttiin voidaan ryhtyä vasta, kun asbestikartoitus ja mahdolliset asbestipurkutyöt on tehty (ja tilassa on vielä varmistettu mittauksilla, että kaikki asbestipöly on poistunut huoneilmasta).

Asbestikartoituksessa on kyse sekä isoista rahoista että terveydestä. Jos kartoitus omassa kodissa on tarpeen, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että tulee varmasti tilanneeksi luotettavan asbestikartoituksen. Asbestikartoittajat nimittäin toimivat aina yhteistyössä asbestilaboratorioiden kanssa, ja valitettavasti asbestinäytteitä Suomessa tutkivien laboratorioiden tasossa on hyvin suuria eroja. Asbestilaboratorion perustaminen Suomessa ei tällä hetkellä edellytä minkäänlaista pätevyyden todistamista; tämä on saanut aikaan sen, että joidenkin laboratorioiden asbestianalyysien luotettavuus on surkea.

Vaikka asbestikartoittajan asiantuntijuus olisikin siis suurin mahdollinen, asbestikartoitus ei ole  minkään arvoinen, jos kartoittaja lähettää keräämänsä näytteet analysoitavaksi laboratorioon, jossa niitä ei osata tutkia oikein. Tällöin vaarana on, että laboratorio saattaa ilmoittaa virheellisesti näytteiden olevan asbestista puhtaita. Asiakas saattaa maksaa ison laskun asbestikartoittajalle mutta päätyä silti riskeeraamaan terveytensä.